Arkihaaste 5/5

Tallin vintillä meidän tulee käytyä tosi harvoin. Siellä on vain lasten entinen nikkarointi- ja leikkipaikka. Vanhoja ikkunanpokia ja -laseja ja sellaista. Jos niille tulee tarvetta, olen aina vapaaehtoinen etsimään löytyykö oikean kokoista.

 Ai miksi minä? No, koska siellä on salainen jemmani!

Vien sinne sellaiset löytämäni asiat, joiden säilyttämistä joutuisin ehkä selittelemään.. Talon meidän-vaiheen alusta kertoessani yritin kuvailla sitä runsaan rojun läpikäymistä mitä täällä oli. Jemmassa on jotain mitä siinä rumbassa laatikoista ja nurkista jätin talteen. Just niitä vanhoja työkaluja ym. mitä uskon ladon alta löytäväni lisää.

Iltapäivällä oli tarvetta lähteä ruokakauppaan. Mies valmistautui lähtöön ja ovelasti ehdotti:

 Ei sun tarvi lähteä mukaan jos et halua. Ymmärsin yskän enkä halunnut. Sunnuntaita odotellessa!

Itse menin ulos ja ylös tallin vintille. Jäin portaille lukemaan vanhoja lehtiä. Katselin tuota jemmatavaraa ja mietin käsintehtyjä esineitä.

Mitä siitä sitten jos toinen haluaa säästää vanhoja hevosen kuolaimia ja muuta löytynyttä! 

Arkikuvahaaste 5/5

Shhh, tästä ei sitten huikita...

(shh)

   

Arkihaaste 4/5

Tämäniltaisten radio-ohjelmien suunnittelutyö jäi viime tippaan, aikaa pitäisi olla enemmän kuin muutama tunti. Lastenohjelma oli helppo, valmis lyhennelmä musiikkisadusta Kasper, Jesper ja Joonatan; kolme iloista rosvoa. Sitä oli kiva kuunnella itsekin pitkästä aikaa.

Illan toiseen ohjelmaan ei ollut tulossa vierailijaa, joten kahden tunnin aika piti saada täyteen omia höpinöitä ja musiikkia. Valitsin teemaksi suomalaista pop-musiikkia eri laulajilta uran alkutaipaleelta ja saman laulajan uutta tuotantoa. Sitten vielä vähän muuta täytettä loppuun.

Ihan hyvä kokonaisuus siitä varmaan tuli.

Arkikuvahaaste 4/5

Valmisteluvaihe kotona.

Äkkiä nämä 5 haastepäivää menevät, huomenna viimeinen..

Arkihaaste 3/5

Talvimyrskyn kaatamasta vanhasta ränsistyneestä ladosta on tullut taas mielenkiintoinen.

Silloin jo, kun tämän paikan ostimme, sanoin, että sen maapohja on kiinnostava ja että aion joskus kaivella lapiolla siellä jos vaikka löytäisin jotain. Ladon rakennusvuodesta meillä ei ole tarkkaa tietoa, mutta kaikkialla muuallakin näki, kuinka tarvikkeita oli jätetty maahan juuri siihen missä käyttötarve oli loppunut. Haluni tarkistaa asia ladon pohjalta kävi usein mielessä - ja meni sitten muiden hommien alta taas mielestä pois. 

Mies sanoi, ettei siellä mitään ole.

Hänen mielestään VPK olisi voinut tulla paikalle tekemään harjoituspolton. Maan tonkiminen tuhkaksi poltetun ladon jäliltä ei kuullostanut minusta kivalta. En ajatellutkaan löytäväni sieltä mitään arvokasta, vain ehkä jotain työkaluja tai muuta tilalla käytössä ollutta vanhaa esinettä.

Iltapäivällä radiohommista tultuani oli upea sää, tuulesta huolimatta aurinko lämmitti kivasti ja jäin ulos puuhaamaan. Muutamaan vuoteen tuohon latoon ei sortumisvaaran vuoksi ole uskaltanut mennä. Nyt uskaltaa ainakin avoimista paikoista kaivaa, välttäen menemistä puolittain pystyssä notkuvien hirsien alle.  

Tein koekaivauksia sieltä täältä, lähinnä entisten seinien vierustoilta ja nurkista. 

Tämmöisiä sieltä tuli vastaan tänään.

Arkikuvahaaste 3/5

Arkeologiset kaivaukseni jatkuu...

 Löytäisinpä äitienpäiväpaketista metallinetsimen!

  

Arkihaaste 2/5

Eilinen päivä meni tosiaankin sisätiloissa, tänään kaipasin jo ulkoilmaa. Tuuli on vieläkin kova ja puhaltaa pohjoisen suunnalta joten toppatakki päälle, villasukat jalkaan ja ulos miettimään mitä tekisin.

Viime vuonna, toukokuun 25.pv hehkutin blogissani kulleroita, joita kasvaa pihallamme. 

Nyt ilokseni totesin, että ne ovat leviämässä pikkuhiljaa laajemmalle! 

Niillä kohdin maa on erittäin kuiva ja kova. Parhaiten siellä nyt näyttävät pärjäävän heinät, voikukat ja joku piikikkään näköinen. Ne vievät sitten loputkin maan kosteudesta tunkeutuessaan liian lähelle kulleroita. Perkasin ensin ylimääräiset kasvit pois niiden läheltä.

Sitten muistin vanhat jalkakäyttöiset ilmastajat.

Arkikuvahaaste 2/5

Yritän ainakin parantaa maan ilmavuutta kulleroiden lähellä ja tallustelin varovasti niiden lähettyvillä nuo jaloissani. Toivottavasti siitä on apua.

Käveleminen sinänsä noilla on hidasta ja hieman hankalaa. Tasaisella maalla rauhallisesti edeten menee vielä aika hyvin, mutta mikäli maa viettää vähänkin, saa tasapainon kanssa olla tarkkana. Jos naapurustosta joku kahvipöydässä istuessaan seurasi liikehdintääni, mahtoi hoippuva tyyli ja seiniin nojaaminen olla näky!

Keksin nimen tälle uudelle liikuntamuodolleni: maa-ilma-kävely. Jatkoin kulleroista eteenpäin.

Meillä ei ole istutettua nurmikkoa vaan luonnontilassa oleva pihamaan kasvusto, joka pidetään tietyiltä alueilta leikkaamalla lyhyenä. Sammalta kertyy joka puolelle eikä siinä mitään, mukavan pehmeäähän se on jalan alla. Testasin vain mikä vaikutus on ilmaamisella.

Pari tuntia yhteensä jaksoin talsia, aikalailla voimille käyvää hommaa on - eipä uskoisi.

Ilta kuluu tänään huilaillen!

Top 5-haaste

Sain Sanoin ja kuv(as)in Jenniltä

haasteen kertoa omat Top 5 -juttuni haasteessa mainituissa viidessä luokassa.

Jutut ovat satunnaisessa järjestyksessä, miten mielen sopukoista ovat putkahdelleet.

Parasta arkiruokaa

1. Spagetti ja jauhelihakastike

2. Haudutettu liha-kasvispata

3. Riisiä ja kanaa

4. Grillipihvi kasviksilla

5. Äyriäis-kalakeitto

Ja aina lisukkeeksi salaattia eri muodoissa.

Lapsuusmuistoja

 1. Uimakoulussa joen rannalla kesäkuussa, vesi oli kylmää ja ilma oli kylmä. Hrrr!

2. Leikittiin Viisikkoa (alkup. The Famous Five, engl. Enid Blytonin kirjasarja). 
Olin yleensä "Pauli", poikatyttö jonka oikea nimi on "Paula".

3. Opeteltiin kaverin kanssa englanniksi laulu, jota hoilattiin matkalla auton takapenkillä

 - Peter, Paul & Maryn 500 miles.

Tässä Justin Timberlaken & Carey Mulliganin versio samasta kappaleesta.

4. Isällä oli ravihevonen ja kuljin hänen mukanaan hevostallilla, siellä oli jännää touhuta.

5. Kuinka kivaa olikaan puissa kiipeily!

Unelmamatkakohteeni

En varsinaisesti unelmoi kohteista, mutta paikat joissa voisin käydä ovat:

1. Kuuba

2. Göteborg - <3

3. Lontoo - <3

4. Afrikka/safari

5. Rauma, kerran käynyt veneilemässä - muuten näkemättä.

Suunnitelmissa

1. Uusi hiuslook

2. Kylppäriin uusi matto

3. Kesämatka

4. Sukututkimuksen viimeistely

5. Koiran kastrointi

Ihan itse tehty

 1. Joskus alaluokilla koulussa kirjailtu pyyhe.

2. Viime syksynä virkattu pikkukori, jolle ei vielä ole ollut tarvetta..

3. Tämäkin on aikoinaan koulussa tehty hapsutus- ja kirjailutyö.

4. Tämä kauhistus on ihan itse tehty ja sen katselemisesta saan nyt kärsiä.

 Puhdistamisen alkuvaiheessa kävi selväksi, että katto on käsitelty vanhalla liimamaalilla, jonka poistaminen on erittäin työläs urakka.

Lisäksi katon yläpuolella, rakentamattomalla vintillä on tuossa kohdassa paljon hiekkaa.

Houkuttelee laittaa uusi kerros lautaa ja maalata se.

5. Ihan itse tehty korjaus.

Tuo takki on ihanin, kätevin, lämpimin, kevyin ja kaikin puolin niin hyvä hankinta 90-luvun alusta, että vuorin kuluttua puhki etsin kankaanpalan jonka ompelin lisukkeeksi. Takki on italialaisen urheiluvaatevalmistajan prototyyppi ja vesipesuni takia nappien nahkapidikkeistä lähti kankaaseen ruskeaa väriä. Siitä huolimatta se palvelee vielä hyvin omissa oloissa kesä(illa)t talvet. Untuvaa sisällä, silkinpehmeä mikrokangas päällä, ei metalliosia, yksi pyöreä ja kaksi puista duffelin nappia. Aivan paras!

Hip, hei - selvisin tänään kahdesta haasteesta ja ehdin tehdä vähän muutakin!

Huomenna jatkuu..

Arkihaaste 1/5

Kiitokset Romuaarteeni Jaanalle haasteesta! 

Haasteet ovat minusta hauskoja, mutta jotenkin tuntuu siltä että niitä pyörii tällä hetkellä aika monia lomittain ja limittäin. Vastaaminen on kuitenkin vapaaehtoista, eikä kannata ottaa stressiä jos ei huvita osallistua.

5 päivää, 5 kuvaa.

Kuvalla kerrotaan päivän puuhista. 

Arkikuvahaaste 1/5

Aamulla järkytyin heti ulko-ovella. Taidan tehdä tänään vain sisähommia ja päivittää reissun vuoksi rästiin jääneitä asioita, kuten tämä ja toiseen saamaani haasteeseen vastaaminen.

Tänään haastan - äh, kaikki kenelle aion lähettää ovat jo saaneet tämän! 

Tästä voi ottaa kopin jokainen, joka lukee tämän ja jonka mielestä vastaaminen on hauska juttu.

Mukavaa maanantaita!

Pesuallas ja pyyheteline

Petsasin lavuaaria varten tehdyn kehikon. Neljällä kerroksella väri on riittävän lähellä entisen keittiön sivupöydän lankkujen väriä. Pöydästä laitoin juttua jo aiemmin, se löytyy täältä. 

Ja niinkuin on tullut todettua, meillä pyritään käyttämään hyödyksi kaikki omissa nurkissa tyhjän panttina lojuvat asiat. Niinpä lavuaariksi kehikkoon upotettiin tuo teräksinen pesuallas.

                        Toista pöytälaatikkoa lyhennettiin sen verran, että putkille tuli tilaa.

Kylppärissä on siis nyt sen "kauhean näköisen" pöydän uusi paikka. Näyttää siltä, että peili tulee vaihtumaan jossain vaiheessa. Täytyy pitää mielessä, jos jossain tulee vastaan suorakulmainen sopivan kokoinen peili. Ja vessapaperitelinekin menee uusiksi, omasta takaa löytyi vain tuo muovinen ja ensihätiin se kelpaa. Sellaisen voisi joskus tehdä itsekin. 

Monta viikkoa ollaan mietitty miehen kanssa kylpytakkien paikkaa kylppärissä. Käyttötapa on oikeastaan molemmilla aina samanlainen: pesulta tai saunasta tultua takki laitetaan kosteana roikkumaan, mielummin henkariin kuin naulakkoon. Tähän asti roikkumispaikkana on ollut makkari, ihan vaan syystä että siinä samalla pukee jotain muuta päälleen. 

Lapsilta, vaikka ovatkin jo isoja, jää edelleenkin märät pyyhkeet ja takit ties minne lojumaan. Mutta koska käyvät vain silloin tällöin, niin jätettiin kylmästi heidät  tässä kohdassa pois laskuista. Kieltämättä ajatus käy vaivaamassa mieltäni vähän väliä, niin kauan on tullut ajateltua aina ensin lasten tarvetta kuin omia. Kai tämäkin ajattelu on osa omaa irtipäästämistäni - hyvä niin.

Kaupan telinevalikoimat ei oikein innostaneet meistä kumpaakaan ja pikkuhiljaa kehittyi idea, minkälainen sen pitäisi olla ja mihin kohtaan se kylppärissä laitetaan. Mies etsi sopivan esineen ja alkoi työstämään.

Pari koloa yläreunaan ja pientä fiksausta pintaan.

Siinä se on, vanhan ladon sarana.

Se kääntyy viehkosti myös sivuille.

Ja siinä on tilaa kahdelle.

Sitten taas takaisin keittiöön. Taso, josta viime postauksessa irrottelin teippejä, saatiin pääsiäiseksi paikoilleen. Hyvä alusta siitä tuli sähkölaitteille. Eikä ne muumit sitten kovin kauas muuttaneetkaan. Taidetaan me olla vähän lapsellisia. Tai mies on, hän ne tuohon halusi laittaa. Istuu yleensä pöydässäkin sillä puolella että näkee ne...

Aurinkoista viikonloppua!