Lattian ja katon maalaus

Kylppäritöissä ollaan edetty palanen eteenpäin. Viemäri- ja vesiputkien asennuksen jälkeen lankut laitettiin takaisin paikoilleen. Järjestyskin pysyi selvillä ja takaisin asentaminen sujui ilman ongelmia.

Kuperat lattialankut hioin käsihiomakoneella.

Lattian hiomisen testauksessa totesin, että suurin osa hiontapölystä jäi leijailemaan ilmaan eikä koneen pussiin kertynyt juuri mitään. Varsinaiseen työhön ryhtyessäni suojauduin paremmin, kutrit tuubiin ja hengityssuoja päälle. Huom., kuvaa otettaessa asentelin vasta paperia koneeseen, irrallaan oleva pistoke voi näyttää muuten vähän hauskalta.

                          Hionnan jälkeen pinta oli riittävän hyvä, vanhuus saa näkyä tässäkin.

               Tarkoitukseni oli tasottaa vain muutama suurin kolo, mutta lattialla kyykkiessä                                                   kriittisyys kasvoi ja pienetkin jäljet alkoivat häiritsemään.

                                       Pääsin jälleen lempihommaani, maalaamaan! 
                              Ensimmäinen kerros laimennetulla maalilla on nyt maalattu.

     

                                 Maalasin myös katon toiseen kertaan, nyt näyttää hyvältä!

                                     

 

Talon alla

Menneenä viikonloppuna päästiin taas jatkamaan kylppärin viemäriputkien asemointia. Makkarista mies on aikoinaan tehnyt reitin talon alle ja se kohta lattiasta on jätetty suhteellisen helposti avattavaksi. Ensin sängyt sivuun ja lankut pois, sitten purut pois aukosta rossipohjaan asti.

Purujen alla olleet irtolaudat ja levy poistettu ja tuosta isommasta aukosta sitten sujahdettiin alas. Tikapuiden avulla ei olisi mahtunut laskeutumaan sinne, mutta onneksi talo on tehty kallion päälle ja sopivassa kohdassa sinne menemiseen ja varsinkin poisnousemiseen on kiveä koholla, josta voi ponnistaa.

Aukko sijaitsee ryömintätilan korkeimmalla kohdalla ja aluksi liikkuminen siellä puolikumarassa tuntui helpolta. Pian pitikin madaltaa kulkua, väistellä hirsiä alakautta syvällä kumarruksella ja edetä kyykyssä. Kunnes eteneminen oli mahdollista vain ryömien.

Tuohon vaiheeseen saakka seurasin mukana, mies sai jatkaa siitä paikallistamaan tulevan viemäriputken tarkan sijainnin ja ottaa tarvittavat mitat. Menin alle mukaan ihan silkkaa uteliaisuuttani, tutkimaan talon alustaa ja oleman apuna, jos sitä tarvitaan. Enemmän minusta apua taisi ollakin sisällä, lattian yläpuolelta merkinnäyttäjänä.  Talon alla minua kiinnosti lähinnä, löytyykö mitään kiinnostavaa ;) 

  

Talon alapuoli on pysynyt "siistinä" ja kuivana. Seitsemän tuuletusaukkoa sokkelissa pitävät hyvin kosteuden poissa talon alta. Aukot tilkitään aina marraskuun tienoilla ja muistetaan ottaa tilkkeet pois noin helmi-maaliskuussa. Kaiketi aukkoja on tehty aikoinaan myös alatilan palkkeihin tai muihin rakenteisiin, niitä en jäänyt etsimään eikä niissä asennoissa todellakaan tehnyt mieli kaivaa housuntaskusta kameraa!  Vielä nytkin, muutama päivä tuon kyykkykävelyn jälkeen reidet ja takalisto muistuttaa mitä on tullut tehtyä :O. 

Muuta kiinnostavaa ei talon alta löytynyt kuin yksi lasipullo, joka on tuossa uunin pikkupankolla pesun jäljiltä kuivumassa.

Kylkihellaan uusia tiiliä

Leivinuunikompleksin hellan kunnostus jatkui parin viikon tauon jälkeen. Viimeksi poistettiin              huonokuntoiset tiilet ja tehtiin pohjien siistimistyöt. Nyt oli vuorossa tiilten muuraus ja pintojen tasoitus.

   Tiilet paikoilleen ja pintaa tasaisemmaksi.

Rautalevyjen sovittaminen paikoilleen. Ne ovat vielä tosi roisin näköiset, käsittelen niitä vasta loppuvaiheessa siistimmäksi.

Reunaraudat olivat osittain irronneet ja kannen koko tuntui liian suurelta.

Rautojen hitsaus kiinni. 

Kannen pienennys sopivan kokoiseksi.

Reunaan mies suunnitteli kiertämään laattarivin, joka minun pitäisi kuulemma kiinnittää... En kyllä millään ehdi sitä nyt tekemään, täytyy lähteä lapsia tapaamaan ;)

Kylppäriprojekti eteni viikonloppuna myös vähän. Keittiön lattiasta otettiin pala auki ja tehtiin reiät vesijohdoille valmiiksi.  Tuo putki on vanhaan pumppuun kaivolta tuleva, ei ollut pahasti töitten tiellä joten annettiin sen olla siellä edelleen. Reilu jätesäkillinen purua piti lisätä eristeeksi, sitten lankut takaisin paikoilleen. Siinä se oli tällä erää. 

Keittiön triplet maalattu

Tein pienen apumaalauksen keittiön yhteen ikkunaan tämän kuun alkupuolella, siitä mainitsinkin. Se oli se ikkuna, johon kesäksi laitetaan irtokarmi verkkoineen ja ainut jota availlaan. Tietenkin yhden maalauksen jälkeen triplessä vieressä olevat näyttivät ihan kamalilta.  Ei niitä viitsinyt katsella sellaisenaan vaan maalattava nekin oli.

Mies otti tuplat käsittelyyn, jotka kahdessa ikkunassa olivatkin olleet koko kesän paikoillaan, ja hioi pinnat kaikista valmiiksi.

Minulle jäi pokien ja karmien rapsuttelu ja maalaus, jonka aloitin sunnuntaina. Päivä oli kirkas ja aurinkoinen, hyvä valo maalata vielä alkuillallakin. Kappa myttyyn ylös ja salusiinit sivuun, purkki auki ja pensseli käteen!

Taivas oli niin kauniin värinen, että oli pakko suunnata kamera sinne.

Jos joku katsoo oikein tarkkaan, niin tiedoksi vaan että nuo minun "leveät linjat" oli sovittu juttu. Maalia piti mennä tarkoituksella myös ikkunalasin ja pokan väliin :)  Siksi jätin teippaamatta lasit ja jälkikäteen vain työntelin reunat siistimmiksi terällä. Nuo ulommat ikkunat ovat sen verran sopivan väljiä tuulettuvuuden vuoksi, että myös sadevesi pääsee lasin ja puitteen väliin ja tarvii välillä ujuttaa sinnekin uutta maalia.

Maanantaina oli tuplien maalauksen vuoro. Navetassa ne oli hiottu, joten päätin työstää ne siellä ja talveksi sinne siirretty pöytä toimi tukevana alustana. Mutta herttinen sentään miten kylmä siellä jo oli! 

Olin teippauksen tehtyäni jo niin jäässä, että päiväkahvit piti keittää ja käydä sisällä lämmittelemässä. Yksi pusero lisää ja untuvainen takki päällä sitten jatkamaan, eikä kestänyt kauan kun oli kaikki kolme maalattu. Yhtään ei tehnyt mieli fiilistellä muuten niin mukavaa maalaamista siinä kylmyydessä! 
Opin myös nopeasti, että kannattaa ensin maalata jakopuitteet ja muut lasiin päin kallellaan olevat pinnat ja vasta sitten suorat reunat, ainakin minusta se meni kätevämmin niin. Muutama turha veto pensselillä opettaa kummasti kun on kylmä.

Teippauksessa käytin läpinäkyvää ikkunateippiä, koska maalarinteipit oli käytetty niin loppuun että jäljellä oli vain jokunen yhden tai pari talvea tallissa kylmässä ollut rulla, joista teippi lähti suikaleina... Melko pian maalattuani poistin teipit kun muistin kuulleeni sanat: kuinkahan tiukasti se tarttuu lasiin ? Ei hätiä rakkaani, hyvin irtosi.

Sisimmät sivut näistä vain maalattiin, puut puitteissa ovat tuplissa hyvässä kunnossa eivätkä kaivanneet kuin siistin ja puhtaan valkoisen pinnan.
Uusi maalipinta näyttää niin kivalta tällaisessa vanhassa miljöössä!

Tällä hetkellä ulkolämpötila on vain +3 astetta!! Onneksi sain laitettua tänään tuplat paikoilleen! On kai pakko alkaa totuttelemaan syksyn viileyteen, kauan saimmekin nauttia lämpimästä säästä! Voisin kyllä jatkaa sitä vieläkin... 

Lattian avaus musiikin tahdissa

Hupsista vaan, pari viikkoa mennä hurahti edellisestä bloggauksesta!

Ensimmäinen viikko meni vanhimman tyttären luona koiranhoitajana Pohjanmaalla, samalla matkalla äidin kanssa tapaamisia.
Hymyilyttää vieläkin kun äitini pyynnöstä selvittelin hänen luotaan puhelimella sukututkimusasioita ja hän sanoi: "Langattoman puhelimen jotkut nappulat ovat alkaneet jumittamaan, joten soita sillä toisella."  

Ja minä istahdin toisen puhelimen luo... WHA! Pienen hetken piti miettiä numeroiden pyörittelyä, on siitä niin kauan aikaa kun viimeksi soitin tuollaisella  :D

Reissussa ollessani vaihtelu virkisti niin mukavasti, että otti aikansa päästä taas vauhtiin omien nurkkien kunnostamisessa. 

Leivinuunin kylkihellan kunnostusprojekti on jämähtänyt muutamiksi viikoiksi ja ajattelin nopeuttaa projektia hankkimalla miehelle yllätykseksi kasan tulitiiliä ja paketin laastia.  Oli hänellä varattuna säkki laastia ja tavalliset tiilet olisivat käyneet kuulemma myös hyvin, mutta tuumasin ettei noista ainakaan huonompaa tule ja tuossa lattialla kököttäessään saavat aikaan ehkä inspiraation!

Ja saivathan ne. Lauantaina hän aloitti sitä tekemään ja minä kun en muuraamisessa osaa auttaa (ainakaan noin vaativassa kohdassa jossa on myös väliä miten sen tekee), menin tokaisemaan ääneen että mitäköhän minä tekisin? No, jos vaikka ottaisit tuolla loput lattialankut pois, sanoi mies. Pari viikkoa sitten hän oli irrottanut ensimmäiset abt neljä lankkua. Se olikin ihan ajankohtainen homma, että kylppäriprojekti etenee.

Aikoinaan keittiön lattiaa avatessaan hänen kauhukseen lattian alla olevasta betonineliöstä paljastui keskikokoisen koiran luuranko, siis ihan kokonainen ja ehjä, tosivanha ja ihan kuiva. Sikäli outo juttu se oli, että siihen neliöön ei ollut mitään aukkoa mistään suunnasta ja meidän tietojemme mukaan talossa ei ollut ollut koiraa ainakaan vuosikymmeniin. Supikoira tai muu kuljeksija ei olisi päässyt siihen tilaan mitenkään, taitaa jäädä mysteeriksi koko asia. Puistattaa vieläkin kun alan ajattelemaan sitä!

Siispä ymmärrän hyvin, ettei lattioiden avaaminen ole niitä houkuttelevimpia hommia sen kokemuksen jälkeen.

Minä sitten ryhdyin töihin. Voi selkäparkaani, kuinka alkoikaan tuntumaan ikävältä jo ensimmäisen lankun jälkeen! Mitä ihmeellisimmissä asennoissa piti kumarrella ja nostella sorkkaraudalla pikkuhiljaa naulakohdista, että lankut saa ehjinä pois paikoiltaan. Oli kyllä todella raskasta, hiki alkoi virrata!

Kevennystä hommaan kaivatessani, muistin että aikomukseni on ollut jo pitkään kuunnella kaikki vanhat C-kasetit läpi ja tässä kohdassa oli hyvä aika aloittaa kuunteleminen. Meillä on keittiössä liikkis radio-kasettisoitin, johon sujautin ensimmäisen. 
Olihan miehellä hauskaa, kun minä huhkin ja hikoilin ja lauloin Lea Laven´in mukana: "...Mikä vitsi tää on, beibi, mikä vitsi on...On niin kuuma-a-a.. .Auta mua päästä viilenemään..."  Biisi on vuodelta 1975 :)

Kaikki lankut sain nostettua ja naulat poistettua. Aikaahan siihen meni kun piti useaan otteeseen pitää pieni huilitauko ja vasta loppuvaiheessa mies tuli katsomaan ja näytti kuinka paljon helpommin saa sorkkaraudalla ruostuneet pitkät naulat poistettua kuin vasaralla...

Lopuksi oli ajatuksena, että purua siirretään sivuun ja alla olevaa lautaa avataan sellaisen miehen mentävän reiän verran josta sitten putkihommat ja muut hoituu. Tätä lattiaa ei ollakaan avattu meidän aikanamme ja yllätys oli positiivinen eristeen suhteen, Kuivaa ja tiivistä purua noin 40 cm. Reunamilta purut olivat osittain laskeneet ja keskemmällä vain hiukan lisäystä tarvitaan. 

Purut siirrettyämme tuli vastaan toinen yllätys, sekin kyllä positiivinen vaikka kaivuuhomma ei tuottanutkaan jatkoa tästä kohdasta. Eristeen alla oli nimittäin paperin lisäksi vankka lankkupohja. Siihen ei raaskittu tehdä reikää, täytyy käyttää toista reittiä ja tulla makkarin lattian kautta jatkamaan hommia tuonne alle - sitten kun ehditään.

Lauantaina tuli hommailtua kuumissaan ja tänään palelin, siitä lisää huomenna!