perjantai 6. syyskuuta 2013

Maalia, kuullotetta ja lepakoita

Kylppärin tekeminen edistyy verkkaisesti. Tähtäimenä on saada se valmiiksi ennen talvea. 

Katon pesemisessä oli huhkimista, välineinä katuharja, pyyhe ja pyykkipojat... Olihan siinä veivaamista pyyhkeen kanssa, virutella välillä ja taas kiinnittää paikoilleen. 
Katuharjan harjakset toimivat minusta hyvin tässä, sopivan pitkinä ja jäykkinä ne osuvat myös rakoihin hyvin.

Jälkeenpäin vasta mietin, minkähänlainen toimintatapa olisi ollut ammattilaisella tuommoisen kapean paneelikaton maalipesuun. Keittiössä pitäisi tehdä sama homma neljä kertaa isommalle pinnalle, täytyy sitä ennen ottaa selvää olisiko siihen olemassa joku helpotus.




Entisen kaapin paikkaan tartuntapohjamaali.



Sitten oli vuorossa taas yksi sellainen homma, jota tein ensimmäistä kertaa.
Katon maalauksen aloittamiseen päästyäni jo heti alkuvaiheessa huomasin, että minulla on liian vähän varattuna maalia. Olin kuvitellut sen riittävän, mutta tuossa ei ihan matikka toiminutkaan pelkkiä neliöitä laskemalla.  Mietin, kannattaisiko maalata kerralla paksummin niin pitkälle kuin maalia riittää vai antaa mennä koko katto vähän vähemmällä määrällä ja maalata toinen kerros myöhemmin. Jälkimmäinen tuntui paremmalta ratkaisulta, ties miten pitkään kestää seuraavan kerroksen maalaaminen ;)  On kuitenkin siistimpi katsella kokonaisuutta, vaikka jälki ei olekaan ihan tasainen ja kaapin kohta kuultaa vieläkin läpi. 
Mopokypärän suojapussiin oli kätevä sujauttaa valaisin maalauksen ajaksi!



                      

Keittiön ikkunan karmiin ja pokaan sisäpuolelle auttava maalaus ennen syyssateita.






Ensimmäinen pönttöuuni maalattu. Sävyssä oli kyllä hitusen sinerrystä, mutta ei nyt sentään ihan noin paljon kuin kuvasta voisi luulla. Taisi olla sininen hetki, kun otin kuvan :)






Ulkorakennusten ovissa maali oli alkanut irtoilla varsinkin kohdista, jotka ovat eniten alttiina sateelle ja lumelle. Ovia ei ehditty tänä kesänä maalaamaan kokonaan uudelleen, käsittelin ne vain kevyesti kuparin sävyisellä kuullotteella. Näissä kuvissa pinta on vielä märkää ja suurimmat kohdat joista maalia puuttuu erottuvat tosi rajusti, mutta kuivuttuaan ero tasottui. Kuvaa en muistanut ottaa kun kuivuivat, laitan sen joskus tuonnempana.






Meillä on pihapiirissä melkein joka vuosi bongattu lepakoita ja olemme laittaneet niille seuraavissa kuvissa olevan asumuksenkin. Ihan varmoja ei olla ovatko tänä vuonna asuneet tuolla vai kattotiilien välissä tai jossain muussa piilopaikassa. Illan tullen niitä näkee liitelemässä pihassa, harmittomia ja arkoja otuksia ovat. Kuvaa niistä vikkelälentäjistä en kyllä saa otettua.






Ensi viikko on minulla niin täynnä monenlaista touhua, että postaukset luultavimmin jäävät tekemättä. Toivottelen siksi hyvän viikonlopun lisäksi mukavia ja aurinkoisia syyspäiviä koko ensi viikolle!  









2 kommenttia:

  1. Meillä mies on pessyt vanhaa kattoa höyrypesurilla ja froteeräteillä. Hidasta hommaa, mutta tulee niin siistiä, että maalia ei tarvi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Keittiön katossa ei olekaan varsinaisesti uutta maalia vaativia kohtia, tulen testaamaan pesurilla sen kunhan saan inspiksen :)

      Poista