sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Viikonloppujen puuhia

Viime viikonloppuna sain maalattua salin muurin.



Ja otin kuvia muualtakin salista mietiskellen, mitä seuraavaksi siellä tehtäisiin.










Tänä viikonloppuna oli ihanaa nauttia aurinkoisista ja lämpimistä päivistä ulkona.
 Sipaisin siilipariskunnan selkään uutta maalia, aurinko oli haalistanut ne





Isännän tilaama puukuorma tuotiin lauantai-aamuna.



 Eilispäivän urakkana oli kantaa puut suojaan. 




Tänään on ollut leppoisa lepopäivä.
















lauantai 6. syyskuuta 2014

Jotain valmista

Sain vihdoin valmiiksi puutarhapenkkien puiden maalauksen.


Ne saavat olla sisällä suojassa tulevan talven yli.



Myös salin uunin pinta sai uuden maalin. Luukut ja muurin maalaan kunhan ehdin.



Uunin viereisen oven takana on eteistila, joka vie toiselle kuistille. 



Eteistila, joka näyttää tältä. Talvivaatteita, varapatjoja ja peitteitä, valokuvia ja mitä kaikkea.



Hyvä puoli näissä kuvien ottamisessa tänne blogiin on, että itsekin näkee aivan eri silmin omia nurkkiaan ja sitä kautta saa inspiraation tehdä asioille jotain.
Esimerkiksi siirtää muualle tuolla toisella kuistilla monta vuotta olleen kasan lasten kirjoja.





 Romuaarteeni Jaana oli tehnyt niin söpön koristeen kranssiin, että tein meille myös sellaisen. 
Kiitos Jaanalle ideasta!










Meillä ainakin paistaa aurinko ja on mukavan lämmin, toivottavasti teilläkin!















maanantai 1. syyskuuta 2014

Ulkona vaan

Palasin viikon lomareissulta henkisesti valmistautuneena jatkamaan kesken jääneitä töitä. 
Uuni ja puutarhapenkkien puut puoliksi maalattuina odottivat - ja odottavat edelleen.
Minä se vaan puuhailen ulkona kaikenlaista. Omenoiden poimintaa ja muuta pientä hommaa, kukkien nyppimistä ja valokuvaamista!

Sammaleiden rapsuttelu saunan katon pihanpuoleisesta lappeesta saatiin sentään päätökseen. Se oli useamman päivän urakka ja mies siitä suurimman osan teki, tunnustan. Huuhteli painepesurilla vielä lopuksi.



Taas näyttää siistiltä muutaman vuoden. Ensi kesänä on toisen puolen vuoro. 





Olen näköjään ollut myöhään asialla tomaattini kanssa, vasta nyt alkavat ensimmäiset kypsyä. Onneksi on luvassa lämpimiä päiviä, aion antaa sen olla ilman harsoa toistaiseksi. 



Sama juttu kesäkurpitsan kanssa, odotellaan ehtivätkö kypsyä ennen pakkasen tuloa. Maa tuolla entisellä ladon pohjalla on muhevaa, mutta se on varmaankin melko köyhää ravinteiden puolesta. En ole lannoittanut noita millään enkä edes tuonut sinne puutarhakompostista multaa sekaan. Olisi ehkä pitänyt. 

Tämä on muuten se kurpitsan taimi, joka kupsahdettuaan nurin istutusvaiheessa katkesi tyvestä ja lähti siitä huolimatta kasvamaan! 




Pihlaja on niin kaunis kun marjoja on paljon!



Saapa talvella nähdä pitääkö sanonta paikkansa, ettei pihlaja kahta taakkaa kanna.



Ei pitäisi tulla paljoa lunta tänä talvena.



Parin oksan paino melkein kaataa maljakon.



Kuistilla kynttilänjämät pulloissa muistuttivat minua, että on aika käydä hankkimassa lisää. Edessä on tunnelmallinen vuodenaika, ihana syksy.



Nautitaan tästä kesän lopusta, sitä on vielä jäljellä!



 Huomenna jatkan niitä kesken jääneitä töitä.


Kivaa viikkoa!






torstai 21. elokuuta 2014

Salissa

Sää on ollut oudon ailahtelevainen tällä viikolla. Tiuhaa vaihtelua, vuoroin auringon paistetta ja sadetta. Ukkosta on ollut päivittäin, jos ei aivan kohdalla niin ainakin lähellä ja laitteiden johtoja on saanut olla irrottamassa pistorasioista vähän väliä. Ulkona ei ole huvittanut tehdä mitään, joten alkuviikon pienet puuhailuni ovat salista. Uuni on kaivannut siellä ehostusta jo pitkään, mutta niin sitä silmä tottuu kaikenlaiseen, etteivät sen pintavirheet ole häirinneet meitä. Se on vain ollut tärkeä lämmöntuoja ja toiminut hyvin meidän aikamme alusta saakka. 

Ennen sitä, talon oltua kylmänä kymmenen vuotta Papparaisen siirryttyä vanhainkotiin asumaan, on jossain vaiheessa piipun juuresta tullut jonkin verran vettä sisään ja se on jättänyt jälkensä uunin pintaan. Vuoto on ollut kaiketi lyhytaikainen, ehkä joku on huomannut korjata kohdan eikä kosteus ehtinyt vaurioittaa rakenteita, onneksi. 

Aloitin irrottamalla betoniseinästä sanomalehden rippeet, sen maalaan vasta uunin jälkeen.
Ennen kuin aloitin uunin kimpussa ajattelin, että vanha maali täytyy hioa kokonaan pois ja käsitellä ruosteenestolla koko helahoito.  






Ilokseni huomasin että pääosin jäljet olivat vain pinnassa! Hiomisen jälkeen laitoin muutamaan kohtaan pohjamaalia, pintamaalin ehdin maalaamaan vasta viikon päästä. Jo nyt se on paljon hienomman näköinen!





Uunin vastakkaisella seinällä salissa on nykyään vuodesohva ja kaksi saman sarjan nojatuolia, jotka olivat talossa alunperin. Soittimeni on siirtynyt tuosta sivummalle ja keskilattia on tällä hetkellä sanoisin tilava, mielummin kuin tyhjä. Sohvapöydästä täällä joskus kerroinkin, välillä on ihan kiva olla ilman pöytää. Sen verran lähellä se kuitenkin on, että tarpeen tullen nostetaan helposti paikoilleen. 

Sohvalle laitoin ne kaksi sisustyynyä, joista verho-ostos-hepulissani maksoin vähän liikaa. Ruusuaiheiset päälliset ovat tulleet tilaajalahjaksi, joten kokonaisuutena edullinen setti!





Sohvakalusto on tosi laatikkomainen ja aika jämäkkä. Jos lähtisin hankkimaan tilalle uutta, päätyisin varmaan johonkin muhkeampaan. Tuo vaan toimii erittäin hyvänä varavuoteena ja pelkistettynä mallina sopii tähän taloon, ettei ole ollut tarvetta vaihtoon. Ja jälleen kerran, kaikkeen tottuu!










Tuoli alapuolelta.





Taas sitten tämän pöydän paikka on vielä hakusessa, katselen sitä aluksi tuossa ikkunan edessä.





Väriläiskäksi pöydälle laitoin ruttuun menneen huivin.





Salin katossa roikkuu pari lintua, joista lokki on jonkun tyttäristä koulussa itse tekemä.
Taustalla näkyvä katto on samalla onnettomalla liimamaalilla käsitelty, jonka pesemisjälkiä eräässä saamassani haasteessa sanoin itse tehdyksi kauhistukseksi. Sama juttu salissa, olen yrittänyt pestä sitä pois. Noin neljä neliötä yritin, sitten päätimme että miljoonat nupit ja maali saavat jäädä sinne, Kattoon tulee päälle uusi pinta sitten kun ehtii. 











 Tottuu siihenkin, että asiat tapahtuvat hiljakseen.
Mukavaa loppuviikkoa!




















sunnuntai 17. elokuuta 2014

Verhot

Kylppärin verhoprojekti on valmis.

 Ensin ruuvattiin tangot paikoilleen.













 Seuraavaksi hapsutin kankaiden jokaisen sivun ja merkkasin nuppineuloilla ompeleen kohdan.




Kankaan värin olin valinnut viereisen seinän tapettiin sopivaksi. 
Ei aivan sama sävy, mutta riittävän lähellä.