lauantai 31. toukokuuta 2014



Tänään on satanut ja paistanut vuorotellen ja päivä on kulunut sisällä pääosin huilaillen.
   



Vuoden kestänyt vuorotteluvapaani päättyi viikko sitten. Vapauteen ja ilman aikatauluja elämiseen oli tuossa ajassa ehtinyt niin hyvin tottua, että muutamana viimeisenä vapaapäivänä niistä luopuminen tuntui tosi kurjalta.

Tunne kuitenkin muuttui heti ensimmäisenä työpäivänä kivaksi, tosi mukavien työkavereitten ansiosta. Tunsin olevani tervetullut takaisin, oli kiva olla taas osa isompaa porukkaa, elämään tulee säännöllistä rytmiä ja päivien aikana ehtii tapahtua kaikenlaista, 
ei ole yksitoikkoista ainakaan! 

Kyllähän nämä omissa nurkissa hääräilyt alkavat pidemmän päälle saada omasta mielestäni vähän omituisia piirteitä. Kuten esimerkiksi se, että kuljen miinaharava kädessä rämähtäneellä ladolla ja kaivelun yhteydessä esiin putkahtanut, puristuksiin jäänyt lapionvarsi tuntuu suorastaan kiljuvan: "Pelasta minut!"...




...tai että kiinostuksen kohteena on rautahässäkkä tuolla välissä. Hmm, se on jumissa, mitenkäs saan sen irrotettua...


Eivät ne romut sieltä mihinkään katoa, kaivamisessa voi hyvin pitää taukoa muutaman viikon.

Ja ihailla vain ohikulkiessaan ladon uumenissa unohduksissa olleita tonkkia.




Varaston hyllyllä olleesta peltipurkista löysin siemenpusseja, joita tulee joka kevät ostettua innoissaan yli tarpeen. Päivämäärien mukaan monet noista olivat vanhentuneita, mutta ajattelin kokeilla muutaman lajin kasvattamista siitä huolimatta.

Romuladon pohja on muhevaa maata, kokeilemisen arvoinen paikka. 





Tomaatintaimen ja tillinkin laitoin sinne kasvamaan. Uskoisin niiden saavan tuossa sopivasti auringonvaloa ja sadetta.




Kesäkurpitsan taimen ostin kaupasta. Kuljetin sen varovasti laatikossa ja ladolle mennessäni suojelin sitä kovalta tuulelta. Kuoppaa kaivaessani taimi kupsahti nurin ja varsi napsahti juuresta poikki..
 Laitoin sitten vaan juuripaakun kuoppaan, toivoen että se vielä teettäisi uuden varren. 
Työnsin poikkimenneen varren paikan merkiksi, kuivukoot siinä. 



Ihme kyllä, se ei kuivunutkaan kokonaan! Nyt muutaman päivän päästä se näyttää voivan ihan hyvin tuossa keskellä, vaikka onkin paljon pienempi kuin ostettaessa. Lisäsin myös muutaman kesäkurpitsan siemenen suoraan maahan, saa nähdä kasvavatko nekin yhtä hyvin.





Tuohonkin väliin ripottelin muutaman rivin siemeniä, aika näyttää kasvaako niistä jotain.






Ladon pohjalla kasvaa yksi kasvi tai puu jota en ole vielä tunnistanut. 
Muutama viikko sitten se näytti tältä..



..ja nyt tuolta. Varmaankin joku varsin tunnettu, en vain ole niin innostunut flooran tutkimiseen, että hakisin tiedon pikapikaa. Kyllä se selviää joskus. 






Sää on tämän postaukseni aikana seljennyt, on hyvä aika siirtyä ulos. 
Meillä onkin näköjään alkanut saunan lämmitys! Minun hommani on seuraavaksi lisätä vesipataan lisää lämmitettävää vettä. 



.




Kohta nautitaan lämpimistä löylyistä viileänä toukokuun viimeisenä!

















sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Ilon aiheita

Ilahduin viikonloppuna monesta asiasta - tässä muutama.

Nuoret luumupuut kukkivat tänä vuonna runsaammin kuin koskaan aiemmin.






Hihhiii!!! Saimme serkultani ylimääräiseksi jääneen kulmakaapin, sen yläpuolelle kuuluvan hyllyn sekä pöydän. Aivan ihanat!
Niille on jo paikat mietittynä, odottavat jonkun aikaa nyt varastossa.


 






Kulleroiset pulleroiset taas kukassaan!





Aloin putsaamaan tököttiä pois rautakasarista, aikomuksenani laittaa siihen kukka.
Sepä olikin vielä vuosikymmenten jälkeenkin paksua märkää mönjää ja haisi niin voimakkaalle etten uskonut kukkasen siinä viihtyvän. Poistin enimmät löntit ja vein sen takaisin muiden romujen joukkoon. Tästä ei sen kummempaa ilon aihetta tullut.










Mukavaa viikkoa!


maanantai 19. toukokuuta 2014

Helteinen päivä

Mittarissa oli iltapäivällä +28 astetta varjossa!



Oli hyvä sää aloittaa saunarakennuksen tiilikatosta sammalen poisto. 
Vaikka se näyttää ihan söpöltä kuohkeine sammalmättäineen, rapsuttelemme ja pesemme tiilet puhtaiksi muutaman vuoden välein. Vanhat tiilet ovat huokosia ja sammal kiinnittyy niihin tosi lujasti ja se saa tiilten materiaalin murenemaan. Poiston avulla yritämme pitää yllä niiden kestävyyttä.




Minulla on sellainen periaate, että katolle en kiipeä yksin ollessani ja tänäänkin tyydyin rapsuttelemaan tikkailta käsin vain reunimmaisen tiilirivin, johon parhaiten yletyin.

Tämäkin korkeus on ihan riittävän pelottava, mutta pelko helpottaa heti kun katolle on ensin mennyt joku muu - sitten kyllä kipitän sinne perässä.





Iltapäivän ukkosmyräkkä puhdisti loputkin irtonaiset pöllyttelemäni roskat pois.




Kyllä luonto nauttii tämänpäiväisestä sateesta!
Tämäkin rutunrutunruttu on kohta jo sileä ja isolehtinen.





Kaivuuhommani ladolla etenee. Miinaharava sen kun piipittää ja tavaraa löytyy joka kerta kun käyn siellä. Naulojen löytyminen jo kyllästyttää, poimin ne toki pois kun niitä tulee vastaan, mutta on siellä paljon muutakin!

Banaanilaatikossa on kerättynä kaikenlaista pienempää ja tuossa vieressä sekalaista muuta.
Tiilet eivät ole ladon pohjalta peräisin, mutta esimerkiksi tuo kolmijalkainen valurautainen kasari on. Siinä on taidettu itse tehdä tököttiä, koska sen sisällä on paksu tervamöltti.
Ehkä laitan siihen vähän multaa ja pikku kukkasen! 





Iltalukemiseksi kirjahyllystä löysin isoisäni vanhan kirjan.
Nimi ainakin sopii hyvin tämänhetkisiin puuhasteluihini.





Huomisellekin on ennustettu hellettä - sopii!






sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Etsin kunnes löydän sen..

Valmistauduin äitienpäivän aamuun jo eilen. Laitoin leivinuunin päälle, jossa meidän perustarjotinta ja pannunalustoja pidetään, esille vähän fiinimmänkin tarjottimen. Lisäksi kaapissa, jossa servetit ovat, oli kaksi uutta pakettia juhlavampia kahviservettejä. Nekin laitoin niin tyrkylle, että kaapinovea avatessa ne melkein putoavat hyllyltä ja automaattisesti tulee valituksi jompikumpi paketeista kun servettiä on etsimässä.

Näin ajattelin auttaa miestä valitsemaan tarpeita juhlan kunniaksi sänkyyn tuotavan aamukahvin laitossa. Aina ei kaikki mene ihan niinkuin minä ajattelen.

Hän ohittaa tyylikkään tarjottimen ja valitsee saman kukkatarjottimen, jota aina muutenkin käytetään. Servettikaapin ovi pysyy kiinni. Talouspaperirulla oli kätevästi valmiiksi pöydällä ja siitä sai helposti repäistyä alusliinan tarjottimelle ja toisen viikattuna servetiksi.
Mutta on se niin luksusta saada aamukahvit sänkyyn, aivan sama mitä siinä alla on!

Olin viikolla pohjustanut muullakin lailla äitienpäivää. Otin nimittäin puheeksi miehen kanssa ladon pohjan kaivamisen ja kyselin ohimennen mahtaako meidän lähellä joku liike myydä metallinetsimiä... 









Tarjottimen alla hän kantoi pakettia...
Liikuttavan ihanasti maalarinteipin avulla paketoitu suojapaperiin.
Mielessäni näen hänet minulta salaa käärimässä pakettiin tuota yllätystä.




Toiveeni toteutui! Sain oman "miinaharavan"!




Tämännäköinen vekotin paketissa oli. Kuulokkeet on vanhat omat, paketin mukana oli vain nappikuuloke. Heti piti mennä ladolle kokeilemaan.





Päivän saalis.





Ei mitään ihmeellistä, kuten arvelinkin, mutta tuli ainakin hyvä mieli siitä että nuokin metallit ovat nyt pois sieltä maasta. 

Olisi varmaan kannattanut ääneen puhua myös siitä tarjottimesta ja serveteistä!




perjantai 9. toukokuuta 2014

Arkihaaste 5/5

Tallin vintillä meidän tulee käytyä tosi harvoin. Siellä on vain lasten entinen nikkarointi- ja leikkipaikka. Vanhoja ikkunanpokia ja -laseja ja sellaista. Jos niille tulee tarvetta, olen aina vapaaehtoinen etsimään löytyykö oikean kokoista.

 Ai miksi minä? No, koska siellä on salainen jemmani!

Vien sinne sellaiset löytämäni asiat, joiden säilyttämistä joutuisin ehkä selittelemään.. Talon meidän-vaiheen alusta kertoessani yritin kuvailla sitä runsaan rojun läpikäymistä mitä täällä oli. Jemmassa on jotain mitä siinä rumbassa laatikoista ja nurkista jätin talteen. Just niitä vanhoja työkaluja ym. mitä uskon ladon alta löytäväni lisää.

Iltapäivällä oli tarvetta lähteä ruokakauppaan. Mies valmistautui lähtöön ja ovelasti ehdotti:
 Ei sun tarvi lähteä mukaan jos et halua. Ymmärsin yskän enkä halunnut. Sunnuntaita odotellessa!

Itse menin ulos ja ylös tallin vintille. Jäin portaille lukemaan vanhoja lehtiä. Katselin tuota jemmatavaraa ja mietin käsintehtyjä esineitä.

Mitä siitä sitten jos toinen haluaa säästää vanhoja hevosen kuolaimia ja muuta löytynyttä! 


Arkikuvahaaste 5/5





Shhh, tästä ei sitten huikita...

(shh)



   

torstai 8. toukokuuta 2014

Arkihaaste 4/5

Tämäniltaisten radio-ohjelmien suunnittelutyö jäi viime tippaan, aikaa pitäisi olla enemmän kuin muutama tunti. Lastenohjelma oli helppo, valmis lyhennelmä musiikkisadusta Kasper, Jesper ja Joonatan; kolme iloista rosvoa. Sitä oli kiva kuunnella itsekin pitkästä aikaa.

Illan toiseen ohjelmaan ei ollut tulossa vierailijaa, joten kahden tunnin aika piti saada täyteen omia höpinöitä ja musiikkia. Valitsin teemaksi suomalaista pop-musiikkia eri laulajilta uran alkutaipaleelta ja saman laulajan uutta tuotantoa. Sitten vielä vähän muuta täytettä loppuun.

Ihan hyvä kokonaisuus siitä varmaan tuli.


Arkikuvahaaste 4/5

Valmisteluvaihe kotona.



Äkkiä nämä 5 haastepäivää menevät, huomenna viimeinen..



keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Arkihaaste 3/5

Talvimyrskyn kaatamasta vanhasta ränsistyneestä ladosta on tullut taas mielenkiintoinen.

Silloin jo, kun tämän paikan ostimme, sanoin, että sen maapohja on kiinnostava ja että aion joskus kaivella lapiolla siellä jos vaikka löytäisin jotain. Ladon rakennusvuodesta meillä ei ole tarkkaa tietoa, mutta kaikkialla muuallakin näki, kuinka tarvikkeita oli jätetty maahan juuri siihen missä käyttötarve oli loppunut. Haluni tarkistaa asia ladon pohjalta kävi usein mielessä - ja meni sitten muiden hommien alta taas mielestä pois. 

Mies sanoi, ettei siellä mitään ole.
Hänen mielestään VPK olisi voinut tulla paikalle tekemään harjoituspolton. Maan tonkiminen tuhkaksi poltetun ladon jäliltä ei kuullostanut minusta kivalta. En ajatellutkaan löytäväni sieltä mitään arvokasta, vain ehkä jotain työkaluja tai muuta tilalla käytössä ollutta vanhaa esinettä.

Iltapäivällä radiohommista tultuani oli upea sää, tuulesta huolimatta aurinko lämmitti kivasti ja jäin ulos puuhaamaan. Muutamaan vuoteen tuohon latoon ei sortumisvaaran vuoksi ole uskaltanut mennä. Nyt uskaltaa ainakin avoimista paikoista kaivaa, välttäen menemistä puolittain pystyssä notkuvien hirsien alle.  

Tein koekaivauksia sieltä täältä, lähinnä entisten seinien vierustoilta ja nurkista. 

Tämmöisiä sieltä tuli vastaan tänään.

Arkikuvahaaste 3/5



Arkeologiset kaivaukseni jatkuu...
 Löytäisinpä äitienpäiväpaketista metallinetsimen!




  

tiistai 6. toukokuuta 2014

Arkihaaste 2/5

Eilinen päivä meni tosiaankin sisätiloissa, tänään kaipasin jo ulkoilmaa. Tuuli on vieläkin kova ja puhaltaa pohjoisen suunnalta joten toppatakki päälle, villasukat jalkaan ja ulos miettimään mitä tekisin.

Viime vuonna, toukokuun 25.pv hehkutin blogissani kulleroita, joita kasvaa pihallamme. 
Nyt ilokseni totesin, että ne ovat leviämässä pikkuhiljaa laajemmalle! 

Niillä kohdin maa on erittäin kuiva ja kova. Parhaiten siellä nyt näyttävät pärjäävän heinät, voikukat ja joku piikikkään näköinen. Ne vievät sitten loputkin maan kosteudesta tunkeutuessaan liian lähelle kulleroita. Perkasin ensin ylimääräiset kasvit pois niiden läheltä.


Sitten muistin vanhat jalkakäyttöiset ilmastajat.

Arkikuvahaaste 2/5



Yritän ainakin parantaa maan ilmavuutta kulleroiden lähellä ja tallustelin varovasti niiden lähettyvillä nuo jaloissani. Toivottavasti siitä on apua.

Käveleminen sinänsä noilla on hidasta ja hieman hankalaa. Tasaisella maalla rauhallisesti edeten menee vielä aika hyvin, mutta mikäli maa viettää vähänkin, saa tasapainon kanssa olla tarkkana. Jos naapurustosta joku kahvipöydässä istuessaan seurasi liikehdintääni, mahtoi hoippuva tyyli ja seiniin nojaaminen olla näky!

Keksin nimen tälle uudelle liikuntamuodolleni: maa-ilma-kävely. Jatkoin kulleroista eteenpäin.

Meillä ei ole istutettua nurmikkoa vaan luonnontilassa oleva pihamaan kasvusto, joka pidetään tietyiltä alueilta leikkaamalla lyhyenä. Sammalta kertyy joka puolelle eikä siinä mitään, mukavan pehmeäähän se on jalan alla. Testasin vain mikä vaikutus on ilmaamisella.

Pari tuntia yhteensä jaksoin talsia, aikalailla voimille käyvää hommaa on - eipä uskoisi.







Ilta kuluu tänään huilaillen!






maanantai 5. toukokuuta 2014

Top 5-haaste

Sain Sanoin ja kuv(as)in Jenniltä
haasteen kertoa omat Top 5 -juttuni haasteessa mainituissa viidessä luokassa.

Jutut ovat satunnaisessa järjestyksessä, miten mielen sopukoista ovat putkahdelleet.


Parasta arkiruokaa

1. Spagetti ja jauhelihakastike

2. Haudutettu liha-kasvispata

3. Riisiä ja kanaa

4. Grillipihvi kasviksilla

5. Äyriäis-kalakeitto

Ja aina lisukkeeksi salaattia eri muodoissa.



Lapsuusmuistoja

 1. Uimakoulussa joen rannalla kesäkuussa, vesi oli kylmää ja ilma oli kylmä. Hrrr!

2. Leikittiin Viisikkoa (alkup. The Famous Five, engl. Enid Blytonin kirjasarja). 
Olin yleensä "Pauli", poikatyttö jonka oikea nimi on "Paula".

3. Opeteltiin kaverin kanssa englanniksi laulu, jota hoilattiin matkalla auton takapenkillä
 - Peter, Paul & Maryn 500 miles.
Tässä Justin Timberlaken & Carey Mulliganin versio samasta kappaleesta.

4. Isällä oli ravihevonen ja kuljin hänen mukanaan hevostallilla, siellä oli jännää touhuta.

5. Kuinka kivaa olikaan puissa kiipeily!


Unelmamatkakohteeni

En varsinaisesti unelmoi kohteista, mutta paikat joissa voisin käydä ovat:

1. Kuuba

2. Göteborg - <3

3. Lontoo - <3

4. Afrikka/safari

5. Rauma, kerran käynyt veneilemässä - muuten näkemättä.


Suunnitelmissa

1. Uusi hiuslook

2. Kylppäriin uusi matto

3. Kesämatka

4. Sukututkimuksen viimeistely

5. Koiran kastrointi


Ihan itse tehty

 1. Joskus alaluokilla koulussa kirjailtu pyyhe.



2. Viime syksynä virkattu pikkukori, jolle ei vielä ole ollut tarvetta..



3. Tämäkin on aikoinaan koulussa tehty hapsutus- ja kirjailutyö.




4. Tämä kauhistus on ihan itse tehty ja sen katselemisesta saan nyt kärsiä.
 Puhdistamisen alkuvaiheessa kävi selväksi, että katto on käsitelty vanhalla liimamaalilla, jonka poistaminen on erittäin työläs urakka.
Lisäksi katon yläpuolella, rakentamattomalla vintillä on tuossa kohdassa paljon hiekkaa.
Houkuttelee laittaa uusi kerros lautaa ja maalata se.




5. Ihan itse tehty korjaus.

Tuo takki on ihanin, kätevin, lämpimin, kevyin ja kaikin puolin niin hyvä hankinta 90-luvun alusta, että vuorin kuluttua puhki etsin kankaanpalan jonka ompelin lisukkeeksi. Takki on italialaisen urheiluvaatevalmistajan prototyyppi ja vesipesuni takia nappien nahkapidikkeistä lähti kankaaseen ruskeaa väriä. Siitä huolimatta se palvelee vielä hyvin omissa oloissa kesä(illa)t talvet. Untuvaa sisällä, silkinpehmeä mikrokangas päällä, ei metalliosia, yksi pyöreä ja kaksi puista duffelin nappia. Aivan paras!






Hip, hei - selvisin tänään kahdesta haasteesta ja ehdin tehdä vähän muutakin!
Huomenna jatkuu..



Arkihaaste 1/5

Kiitokset Romuaarteeni Jaanalle haasteesta! 

Haasteet ovat minusta hauskoja, mutta jotenkin tuntuu siltä että niitä pyörii tällä hetkellä aika monia lomittain ja limittäin. Vastaaminen on kuitenkin vapaaehtoista, eikä kannata ottaa stressiä jos ei huvita osallistua.

5 päivää, 5 kuvaa.
Kuvalla kerrotaan päivän puuhista. 


Arkikuvahaaste 1/5






Aamulla järkytyin heti ulko-ovella. Taidan tehdä tänään vain sisähommia ja päivittää reissun vuoksi rästiin jääneitä asioita, kuten tämä ja toiseen saamaani haasteeseen vastaaminen.

Tänään haastan - äh, kaikki kenelle aion lähettää ovat jo saaneet tämän! 
Tästä voi ottaa kopin jokainen, joka lukee tämän ja jonka mielestä vastaaminen on hauska juttu.



Mukavaa maanantaita!